Find research datasets worth reusing

opencc-by-4.0Dec 2021View details →

A gridded dataset on population densities, real estate prices, transport and land use inside 192 worldwide urban areas

This dataset provides, on a systematic basis, gridded population densities, rents, real estate prices, and transport times (both in public transport and private car) in 192 cities across the world.

opencc-by-4.0Aug 2022View details →

Figs 2–4 in Occurrence And Abundance Of Invasive And Native Arion Slugs In Three Types Of Habitats In Urban Area Of Wrocław (Sw Poland)

Figs 2–4. Sampled habitat types: 2 = natural habitat in forest Las Pilczycki (locality no 2); 3 = semi-natural habitat with watercourse, the Dolna Oława in Park Wschodni (locality no

opencc-by-4.0Aug 2022View details →

Fig. 1 in Occurrence And Abundance Of Invasive And Native Arion Slugs In Three Types Of Habitats In Urban Area Of Wrocław (Sw Poland)

Fig. 1. Location of sampling sites in Wrocław (see Table 1) and map of administrative division of Poland. Symbols indicate the type of habitat. Colours indicate species and hybrids

Figure 3 in Species identification and seasonal prevalence of house dust mites in Assiut City, Egypt: A descriptive study in an urban area

Figure 3. Dermatophagoides farinae adult female (SEM photo) – a. Dorsal view shows sce (external scapular seta) is much longer than sci (internal scapular seta); b. Ventral view shows the genital system of the female; c. Lateral views shows the finely striated body and prodorsal shield; d. Hysterostoma region and anal opening; e. Epigynium and genital opening; f. Ventral view of the gnathostoma.

Figure 2 in Species identification and seasonal prevalence of house dust mites in Assiut City, Egypt: A descriptive study in an urban area

Figure 2. Dermatophagoides farinae (adult male) – a. Habitus (100×) before being cleared in Hoyer's medium and the enlarged 1st and 3rd pairs of legs are noted; b. Fused apodemes I (arrow) while apodemes II (arrow head) and apodemes III (curved arrow) are not fused (200×); c. Anal plate (arrow), post anal seta 2 (ps2) (curved arrow) (400×).

Figure 1 in Species identification and seasonal prevalence of house dust mites in Assiut City, Egypt: A descriptive study in an urban area

Figure 1. Dermatophagoides farinae (adult female) – a. Habitus (before being cleared) (10×); b. Habitus (after being cleared in Hoyer's medium) (x100); c. Distal solenidion on tarsus I (arrow head), terminal spinous process (curved arrow) and tarsus II with the two distal solenidia (arrow) (200×); d. Magnified tarsus II with distal solenidia (arrow head) and two small spinous tubercles (long arrow) (400×); e. The low-arched epigynium (arrow) and the faint transverse striations above it (arrow head); f. Bursa copulatrix (arrow), its external opening and sclerotized part (arrow head).

Figure 4 in Species identification and seasonal prevalence of house dust mites in Assiut City, Egypt: A descriptive study in an urban area

Figure 4. Dermatophagoides farinae adult male (SEM photo) – a. Ventral view showing the enlarged first pair of legs. B. The aedeagus; c. The anal plate containing the anal suckers.

opencc-by-4.0Oct 2022View details →

Asiantuntijakysely kaupunkibiotooppien monimuotoisuudesta ja kaupunkibiotooppikartta Suomen pääkaupunkiseudulla / Expert Questionnaire Results Regarding Biodiversity of Urban Biotopes and an Urban Biotope Map in Helsinki Metropolitan Area, Finland

(in English below) ASIANTUNTIJAKYSELY KAUPUNKIBIOTOOPPIEN MONIMUOTOISUUDESTA JA KAUPUNKIBIOTOOPPIKARTTA SUOMEN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Tausta ja tavoitteet Luonnonsuojelu on keskittynyt perinteisesti Suomessa tiettyihin lajeihin ja luontotyyppeihin, mikä ei välttämättä kuvaa erilaisten kaupunkiympäristöjen ekologisia arvoja kattavasti. Lisäksi tulisi huomioida eliöyhteisöjä, jotka turvaavat kestävän ja monimuotoisen ekosysteemien toiminnallisuuden. Tämän asiantuntijakyselyn tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset kaupunkibiotoopit tukevat erilaisia ekologisten yhteisöjen monimuotoisuutta kuvaavia tekijöitä eri eliöryhmillä. Nämä monimuotoisuuden laatutekijät kuvaavat yhdessä biotooppien roolia kaupunkiluonnon monimuotoisuudessa, toiminnallisuudessa ja täten epäsuorasti myös mm. ekosysteemipalvelujen tarjoamisessa. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää ekologisten arvojen turvaamiseksi paremmin osana kaupunkisuunnittelua tai kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kattavan turvaamisen perustana. Kysely keskittyi pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) biotooppeihin. Lisäksi asiantuntijat antoivat arvionsa biotooppipisteytyksen sovellettavuudesta muualla Suomessa. Kysely on kuvattu Terra-lehdessä (Jalkanen & Vierikko 2022) sekä Jalkanen ym. (2020). Menetelmät Kaupunkibiotooppien pisteytys Aineisto kerättiin internetkyselyllä 5.10.-21.11.2016 välisenä aikana. Kysely lähetettiin 38 paikalliselle lajiasiantuntijalle (Luonnontieteellisessä keskusmuseossa, Helsingin yliopistossa, Suomen ympäristökeskuksessa, ympäristökonsulttiyrityksissä ja luontojärjestöissä), joista 24 osallistui kyselyyn. Mukana olleet asiantuntijat (suluissa heidän lajiryhmänsä): <ul> <li>Heidi Björklund (Linnut)</li> <li>Tea von Bonsdorff (Sienet, muut kuin käävät)</li> <li>Eero Haapanen (Nisäkkäät, muut kuin lepakot)</li> <li>Nina Hagner-Wahlsten (Lepakot)</li> <li>Jari Kaitila (Perhoset)</li> <li>Jarkko Korhonen (Sienet, muut kuin käävät)</li> <li>Jaakko Kullberg (Perhoset)</li> <li>Eeva-Maria Kyheröinen (Lepakot)</li> <li>Esa Lammi (Putkilokasvit)</li> <li>Riku Lumiaro (Nisäkkäät, muut kuin lepakot)</li> <li>Sampsa Malmberg (Kovakuoriaiset)</li> <li>Ilpo Mannerkoski (Kovakuoriaiset)</li> <li>Olli Manninen (Käävät)</li> <li>Heikka Marttila-Tornio (Matelijat & sammakkoeläimet)</li> <li>Juho Paukkunen (Pistiäiset)</li> <li>Terhi Ryttäri (Putkilokasvit)</li> <li>Jarmo Saarikivi (Matelijat & sammakkoeläimet)</li> <li>Hannu Sarvanne (Linnut)</li> <li>Keijo Savola (Käävät)</li> <li>Ilkka Teräs (Pistiäiset)</li> <li>Stephen Venn (Kovakuoriaiset)</li> <li>Tarmo Virtanen (Perhoset)</li> <li>Terhi Wermundsen (Lepakot)</li> <li>Rauno Yrjölä (Linnut)</li> </ul> Asiantuntijat pisteyttivät kyselyssä 68 biotooppia sen mukaan, kuinka ne tukevat heidän lajiryhmiensä eri ominaisuustekijöitä. Jokainen biotooppi arvioitiin erikseen kunkin tekijän näkökulmasta. Pisteet annettiin 5-portaisella asteikolla (0–4; 0 alin). Asiantuntijoita ohjeistettiin miettimäään koko vuodenaikaiskiertoa (arvioimaan biotooppien merkitystä siis myös esim. talvehtimisen kannalta). Kysely perustui Vierikon ym. (2014) biotooppiluokitteluun seuraavin muutoksin: <ul> <li>Metsäbiotoopit jaettiin kahteen ikäluokkaan (30–100-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat metsät)</li> <li>Piha-alueet jaettiin päällystettyihin ja maavaraisiin</li> <li>Tiiviiden pientaloalueiden ja townhouse-alueiden pihat lisättiin omana biotooppinaan</li> <li>Kalliolaet, -rinteet ja -seinämät sekä kivikot yhdistettiin samaksi biotoopiksi (paljaat kalliopinnat)</li> <li>Uimarannat, kanaalit ja rantaterassit yhdistettiin samaksi biotoopiksi (rakennetut rannat)</li> <li>Kiviseinät ja lintuluodot poistettiin</li> <li>Viherseinät lisättiin omana biotooppinaan</li> </ul> Biotooppien merkitystä kysyttiin seuraavissa eliöyhteisöjen monimuotoisuuden laatua kuvaavissa kategorioissa: <ol> <li>Lajirikkaus</li> <li>Vaatelias lajisto</li> <li>Biomassa</li> <li>Runsaus</li> <li>Tasaisuus</li> <li>Uniikkius</li> <li>Seudullinen edustavuus</li> <li>Herkkyys ihmissyntyisiä häiriöitä kohtaan</li> <li>Kytkeytyvyys</li> </ol> Asiantuntijat arvioivat lisäksi omien vastaustensa luotettavuutta, erikseen jokaisen tekijän kohdalla. Tässä aineistossa biotooppien pisteet on painotettu nousevan painokertoimen mukaan, jotta luotettavat vastaukset korostuvat epäluotettavia voimakkaammin. Luotettavuuskertoimet ovat 0, 1, 2, 4 ja 8, mitkä tarkoittavat “erittäin epäluotettavia”, “epäluotettavia”, “jonkin verran epäluotettavia”, ”melko luotettavia” ja ”erittäin luotettavia” vastauksia.  Biotooppipisteiden sovellettavuus muualla Suomessa Kyselyn jälkeen asiantuntijat arvioivat työpajassa, kuinka hyvin heidän vastauksiaan voi soveltaa muissa suomalaisissa kaupungeissa. Työpaja pidettiin 29.11.2016. Tarkka kysymyksenasettelu oli: Tämä kysely on laadittu Etelä-Suomen ja erityisesti pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) näkökulmasta. Kuinka hyvin kyselyn tulokset kuvaavat eliöryhmäsi lajistoa muiden Suomen maakuntien kaupungeissa? Vastaa asteikolla 0–10 (0: tämän kyselyn tuloksia ei voi soveltaa lainkaan ko. maakunnan kaupunkeihin, 10: kyselyn tulokset soveltuvat erittäin hyvin ko. maakunnan kaupunkiluontoon). Vastaa myös, kuinka luotettavina vastauksiasi voidaan pitää asteikolla 0-3 (0: hyvin epäluotettavina, 3: hyvin luotettavina). Vastaa oman eliöryhmäsi näkökulmasta. Tässä aineistossa vastaukset näytetään alkuperäisinä, eli luotettavia vastauksia ei korosteta erikseen kuten biotooppipisteytyksessä. Aineistot: Aineistot ovat suomeksi (etuliite ”FIN”) ja englanniksi (”ENG”). Aineisto sisältää: <ul> <li>Monimuotoisuuden laatutekijöiden luonnehdinnat ja pisteytysohjeet (.pdf)</li> <li>Kaupunkibiotooppien luonnehdinnat (.pdf)</li> <li>Kaupunkibiotooppien pisteytys taulukkona (.xlsx)</li> <li>Taulukko vastausten sovellettavuudesta muualla Suomessa (.xlsx)</li> </ul> Taulukkotiedostoissa monimuotoisuuden laatutekijän tai eliöryhmän perässä oleva numero viittaa asiantuntijaan (esim. lintuja koskevissa sarakkeissa ”Lajirikkaus 1” ja ”Vaateliaat lajit 1” viittaavat saman lintuasiantuntijan vastauksiin). Asiantuntijoiden vastaukset on listattu satunnaisjärjestyksessä. Kaikki asiantuntijat ovat suostuneet heidän vastaustensa ja nimiensä julkaisemiseen kirjallisesti. KAUPUNKIBIOTOOPPIKARTTA Kansiossa "FIN_Kaupunkibiotooppikartta" on rasterimuotoinen kartta pääkaupunkiseudun kaupunkibiotoopeista paikkatietomuodossa. Kartta on luotu 2021 eri paikkatietolähteistä (ks. Jalkanen ym. 2020). Kaupunkibiotooppikartta mahdollistaa esimerkiksi monimuotoisuusarvojen tarkastelun pääkaupunkiseudulla yhdessä asiantuntijakyselyn tulosten kanssa. HUOM! Karttaa ei ole tarkoitettu sellaisenaan suunnittelukäyttöön. Minkäänlaisia takuita tulosten oikeellisuudesta, virheettömyydestä tai käytettävyydestä ei myönnetä. Kansiossa on seuraavat tiedostot: <ul> <li>Kaupunkibiotooppikartta (.tif) (CRS: EPSG 3902)</li> <li>Kaupunkibiotooppikartan soluarvojen selitykset (.xlsx). Kaupunkibiotooppikartta käsittää 53 biotooppia/maanpeiteluokkaa, eli kaikkia asiantuntijakyselyn biotooppeja ei ole pystytty koostamaan kartalle.</li> <li>Kaupunkibiotooppikartan koostamisen ja lähtöaineistojen kuvaus (.pdf)</li> </ul> Kiitokset: Kiitämme Silviya Korpiloa, Susanna Lehvävirtaa ja Stephen Venniä avusta englanninnosten kanssa.  Viittausohje: Jalkanen, J. & Vierikko, K. (2022) Asiantuntijakysely kaupunkibiotooppien monimuotoisuudesta sekä kaupunkibiotooppikartta Suomen pääkaupunkiseudulla [Aineisto] https://doi.org/10.5281/zenodo.6563190 Aineistoon tulee viitata käytettäessä. Viitteet: <ul> <li>Jalkanen, J. & Vierikko, K. (2022) Viheralueiden elonkirjo – Asiantuntijakysely ja luonnon monimuotoisuuden laatumittaristo kaupunkisuunnittelun tueksi. Terra 134: 207–223. https://doi.org/10.30677/terra.120163</li> <li>Jalkanen, J., Vierikko, K. & Moilanen, A. (2020) Spatial prioritization for urban Biodiversity Quality using biotope maps and expert opinion. Urban Forestry & Urban Greening 49: 126586. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2020.126586.</li> <li>Vierikko, K., Niemelä, J., Salminen, J., Jalkanen, J. & Tamminen, N. 2014: Helsingin kestävä viherrakenne –Miten turvata kestävä viherrakenne ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:27. Helsinki. 132 s.</li> </ul>   EXPERT QUESTIONNAIRE RESULTS REGARDING BIODIVERSITY OF URBAN BIOTOPES AND AN URBAN BIOTOPE MAP IN HELSINKI METROPOLITAN AREA, FINLAND Background and aim: Finnish biodiversity conservation has traditionally focused on certain species and biotopes, which does not necessarily describe urban areas’ ecological values in a comprehensive manner. In addition, focus should be put on ecological communities that enable resilient and diverse ecosystem functioning. The aim of this questionnaire was to determine how different urban biotopes support different biodiversity quality attributes of ecological communities of different higher taxonomic groups. Together these attributes describe biotopes’ support for sustainable urban ecosystem functioning and, thus, indirectly for ecosystem services provisioning. The results can be used to better preserve ecological values in urban planning and as a basis for comprehensive urban biodiversity conservation. The questionnaire focused on biotopes found in the Helsinki Metropolitan Area (HMA; municipal cities of Helsinki, Espoo, Vantaa, and Kauniainen), Southern Finland. In addition, the applicability of the scoring elsewhere in Finnish cities was evaluated. The questionnaire is described in Terra (Jalkanen & Vierikko 2022; in Finnish with English abstract) and in Jalkanen et al. (2020). Methods: Scoring of urban biotopes The data was collected using an online questionnaire during 5.10.-21.11.2016. It was sent to 38 local taxonomic experts (from Finnish Museum of Natural History, University of Helsinki, Finnish Environment Institute, environmental consultant firms, and local environmental NGOs), out of which 24 replied. Experts who participated were (their taxon): <ul> <li>Heidi Björklund (Birds)</li> <li>Tea von Bonsdorff (Fungi, other than polypores)</li> <li>Eero Haapanen (Mammals, other than bats)</li> <li>Nina Hagner-Wahlsten (Bats)</li> <li>Jari Kaitila (Butterflies)</li> <li>Jarkko Korhonen (Fungi, other than polypores)</li> <li>Jaakko Kullberg (Butterflies)</li> <li>Eeva-Maria Kyheröinen (Bats)</li> <li>Esa Lammi (Vascular plants)</li> <li>Riku Lumiaro (Mammals, other than bats)</li> <li>Sampsa Malmberg (Beetles)</li> <li>Ilpo Mannerkoski (Beetles)</li> <li>Olli Manninen (Polypores)</li> <li>Heikka Marttila-Tornio (Herpetofauna)</li> <li>Juho Paukkunen (Hymenoptera)</li> <li>Terhi Ryttäri (Vascular Plants)</li> <li>Jarmo Saarikivi (Herpetofauna)</li> <li>Hannu Sarvanne (Birds)</li> <li>Keijo Savola (Polypores)</li> <li>Ilkka Teräs (Hymenoptera)</li> <li>Stephen Venn (Beetles)</li> <li>Tarmo Virtanen (Butterflies)</li> <li>Terhi Wermundsen (Bats)</li> <li>Rauno Yrjölä (Birds)</li> </ul> In the questionnaire, the experts scored 68 local urban biotopes in terms of how well they support different biodiversity attributes of their taxonomic group. Each biotope was scored separately for every attribute. Scores were given on a 5-rank scale (0–4; 0 being the lowest). Experts were advised to consider all seasons (e.g., to consider the importance of the biotope also for wintering). We used the biotope classification from the expert questionnaire by Vierikko et al. (2014) with the following modifications: <ul> <li>Forest biotopes were further divided into two age classes (30-100 y. and over 100 y.)</li> <li>Yards were further divided into sealed and bare yards</li> <li>Densely-built residential gardens & townhouse gardens were added as a new biotope</li> <li>Outcrops, ledges, and rocky grounds were combined to one biotope (bare rocks)</li> <li>Beaches, canals, and terraced embankments were combined to one biotope (artificial shores)</li> <li>Stone walls and bird-colonized islets were excluded</li> <li>Green walls were added as a new biotope</li> </ul> The relevance of biotopes was evaluated for the following Biodiversity Quality attributes that describe or relate to the diversity of urban ecological communities: <ol> <li>Species richness</li> <li>Habitat specialist species</li> <li>Biomass</li> <li>Abundance</li> <li>Evenness</li> <li>Uniqueness</li> <li>Regional representativeness</li> <li>Sensitivity towards anthropogenic disturbance</li> <li>Connectivity</li> </ol> In addition, experts gave overall self-evaluated confidence rates for their answers concerning each attribute. In the data, biotopes’ scores are weighted by an increasing confidence coefficient in order to emphasize confident answers over non-confident ones. Confidence coefficients are 0, 1, 2, 4, and 8 that refer to ‘very unconfident’, ‘unconfident’, ‘somewhat unconfident’, ‘somewhat confident’, and ‘very confident’ answers, respectively. Applicability of the urban biotope scores elsewhere in Finland After the questionnaire, experts assessed how applicable their answers are elsewhere in Finland. This task was done in an expert workshop on 29.11.2016. The exact question, given to the experts, was: This questionnaire is designed from Southern Finnish, and especially from the Helsinki Metropolitan area (cities of Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) perspective. How well do the questionnaire results describe the species assemblages of your taxon found in cities in other Finnish provinces? Answer on a scale of 0-10 (0: the results of this questionnaire are completely inapplicable to the cities in the given province, 10: the results of the questionnaire apply very well to the urban nature of the given province). Also evaluate the confidence of your answers at the scale of 0-3 (0: very unconfident, 3: very confident). Answer from the point of view of your own taxon. In the data, the expert answers are reported as they were given, i.e., confident answers are not emphasized over non-confident ones like with biotope scores. Data: Data is provided in Finnish (files starting with ‘FIN’) and in English (‘ENG’). This data set includes: <ul> <li>Biodiversity Quality attribute descriptions and scoring instructions (.pdf)</li> <li>Urban biotope descriptions (.pdf)</li> <li>Table of urban biotope scores (.xlsx)</li> <li>Table of the applicability of biotope scores elsewhere in Finland (.xlsx)</li> </ul> In the tables, the Arabic number after the attribute or taxon name refers to the corresponding expert (i.e., under birds (‘Richness 1’ and ‘Specialist species 1’ refer to the answers of the same bird expert). Experts’ answers are listed in random order. All experts have agreed on publication of their answers and names using written informed consent. URBAN BIOTOPE MAP The folder ’ENG_UrbanBiotopeMap’ includes a raster-type GIS layer of urban biotopes in the Helsinki Metropolitan area. The map has been compiled from several GIS sources (see Jalkanen et al. 2020). The urban biotope map allows for example spatial analyses of biodiversity values together with the expert questionnaire results. OBS! The map is not meant for planning purposes. No warrant about the correctness, flawlessness, or feasibility of the results is given. The folder includes the following files: <ul> <li>The urban biotope map (.tif) (CRS: EPSG 3902)</li> <li>The explanation of the cell values of the urban biotope map (.xlsx). The urban biotope map comprises of 53 different biotopes/land cover types, i.e., every biotope asked in the questionnaire are not found in the map.</li> </ul> Acknowledgements: We thank Silviya Korpilo, Susanna Lehvävirta, and Stephen Venn for help with the English translations. How to cite: Jalkanen, J. & Vierikko, K. (2022) Expert questionnaire results regarding biodiversity of urban biotopes and an urban biotope map in Helsinki Metropolitan Area, Finland [Data set] https://doi.org/10.5281/zenodo.6563190 Data should be properly cited when used. References: <ul> <li>Jalkanen, J. & Vierikko, K. (2022) Viheralueiden elonkirjo – Asiantuntijakysely ja luonnon monimuotoisuuden laatumittaristo kaupunkisuunnittelun tueksi (Biodiversity in urban green spaces: Expert questionnaire about urban Biodiversity Quality to support urban planning) . Terra 134: 207–223. https://doi.org/10.30677/terra.120163 [In Finnish with English abstract.]</li> <li>Jalkanen, J., Vierikko, K. & Moilanen, A. (2020) Spatial prioritization for urban Biodiversity Quality using biotope maps and expert opinion. Urban Forestry & Urban Greening 49: 126586. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2020.126586.</li> <li>Vierikko, K., Salminen, J., Niemelä J., Jalkanen, J. & Tamminen, N. 2014: Sustainable green infrastructure of Helsinki – urban ecological research report and recommendations for the Helsinki master plan 2050. Strategic Planning Office of the City Planning Department of the City of Helsinki. Research report. [In Finnish with English abstract.] Available in: <a href="https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-27.pdf">https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-27.pdf</a> (Cited 16.1.2018). 132 pp.</li> </ul>

opencc-by-4.0Sep 2017View details →

Correlation between noise and vegetation in urban areas

Analysis of correlation between vegetation and noise in urban areas. DOI article: 10.22541/au.150651402.23622693

opencc-by-4.0Dec 2018View details →

Fig. 6 in Urban Green Areas, Recreational Use And Health Impact Of Victory Gardens (Córdoba - Spain)

Fig. 6. Daily pollen concentrations of the principal pollen types in the city of Córdoba during 2017, related to ornamental flora in the Gardens of Victory.

opencc-by-4.0Dec 2018View details →

Fig. 2 in Urban Green Areas, Recreational Use And Health Impact Of Victory Gardens (Córdoba - Spain)

Fig. 2. Aerial photo of the Victory Gardens (Google earth) and architectural plan (own elaboration).

opencc-by-4.0Nov 2022View details →

Figura 1. Gymnopilus pholiotoides. A in Gymnopilus pholiotoides (Agaricales, Basidiomycota), an unexpected new record from an urban area in Brazil

Figura 1. Gymnopilus pholiotoides. A. Basidiomes observed in side-view. B. Basidiomes showing pileus surface. Bars = 20 mm.

Figure 2 in Culex quinquefasciatus predominance during integrated mosquito surveillance in an urban area of the Brazilian Amazon

Figure 2. Nasci Aspirator (A) and a plastic pot (B) with a screen (C) adapted for electric vacuuming. Open pot (D) and pot with a lid (E) in the nozzle of the aspirator.

Figure 1 in Culex quinquefasciatus predominance during integrated mosquito surveillance in an urban area of the Brazilian Amazon

Figure 1. Map of the study area, Porto Velho city in Rondônia State, Brazil, demonstrating the location of each residence of collect (represented by a black circle).

Figure 6 in Far from urban areas: plastic uptake in fish populations of subtropical headwater streams

Figure 6. Median plastic particle distribution in fishes per sample site (whiskers = min - max values, dots = outliers, stars = extreme outliers, horizontal line = median, box = 50% tile).

Figure 3 in Far from urban areas: plastic uptake in fish populations of subtropical headwater streams

Figure 3. Plastic particles abundances in benthic and water column feeders (whiskers = min - max values, dots outliers, stars extreme outliers, horizontal line median, box 50% tile).

Figure 1. Study area. A. South America and Brazil. B in Far from urban areas: plastic uptake in fish populations of subtropical headwater streams

Figure 1. Study area. A. South America and Brazil. B. Brazil and the state of Rio Grande do Sul. C. Rio Grande do Sul and the Sinos River Basin. D. The numbers from 1 to 7 in the white dots show the sampling sites in the upper section of the Sinos River basin. The colour gradient represents the terrain elevation (light green elevations of 30m altitude and dark brown elevations of 980m). The red polygons are the urban areas.

Figure 5 in Far from urban areas: plastic uptake in fish populations of subtropical headwater streams

Figure 5. Total abundances of food items per category in comparison with ingested plastic particles abundances. (Pla=Pastics, Dip=Diptera, Hem=Hemiptera, Tri=Tricoptera, Lep=Lepidoptera, Eph=Ephemeroptera, Ple=Plecoptera, Col=Coleoptera, Gas=Gastropoda, Odo=Odonata, Veg= Plant).

Figure 4 in Small mammals in the diet of Barn Owls (Tyto furcata) in an urban area in Rio de Janeiro state, Brazil, with a new record of the dwarf mouse opossum (Cryptonanus)

Figure 4. Labial views of the second lower molars of the didelphid marsupials (A) Cryptonanus sp. (this study, Campos dos Goytacazes, Rio de Janeiro state), (B) Gracilinanus microtarsus (NPM 1682, Macaé, Rio de Janeiro state), and (C) Monodelphis iheringi (NPM 1010, Macaé, Rio de Janeiro state), showing the variation in the entoconid size.

Figure 3 in Small mammals in the diet of Barn Owls (Tyto furcata) in an urban area in Rio de Janeiro state, Brazil, with a new record of the dwarf mouse opossum (Cryptonanus)

Figure 3. Manipulation and identification of the pellets collected below the artificial nest of the Tyto furcata pair. (A) Separation of bone material; (B) Selection of craniums and mandibles for morphological identification.